Psalmeista kirkollinen suomennos
(Analogi 6/2010)
Psalmien ja oodien Septuagintan mukainen uusi kirkollinen suomennos julkaistiin Helsingin kirjamessuilla lokakuun lopussa. Kirkon perinteen mukainen suomennos otetaan käyttöön ensimmäiseksi Karjalan hiippakunnassa.
Koko kirkon historian ajan ortodoksisen kirkon käyttämä Vanhan testamentin raamatunteksti on perustunut sen kreikankieliseen käännökseen Septuagintaan. Virallinen suomalainen Raamatun Vanhan testamentin suomennos vuodelta 1992 on tehty pääosin heprealaisesta alkutekstistä. Tämän vuoksi on toivottu psalmien ja muiden liturgisessa käytössä olevien Vanhan testamentin tekstien saamista suomeksi myös Septuagintan mukaisena käännöksenä. Nyt julkaistava Suomen Pipliaseuran ja Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvoston yhteistyönä syntynyt teos täyttää osaltaan tätä tarvetta.
Käännöksen käännös
Raamatunkäännöstyö lienee vaikeimpia käännöstyön alueita, koska kielellisten kysymysten lisäksi työssä on otettava huomioon kulttuuriset ja teologiset näkökohdat. Liturgiseen käyttöön tulevassa käännöksessä painottuu lisäksi tekstin soveltuvuus sekä resitaatioon että liturgisiin sävelmiin. Septuagintan kreikankieliseen tekstiin perustuva suomennos on käännöksen käännös, joka on kuitenkin toimitettu samoja käännösperiaatteita noudattaen kuin varsinaisen kirkkoraamatun vastaava suomennos.
Psalmit myös kotikäyttöön
Ortodoksinen piispainkokous päätti käännöstyön aloittamisesta vuonna 2001. Isä Haritonin (Kari M. Räntilän) suomentamat ja piispa Arsenin ja TT Seppo Sipilän johtaman työryhmän toimittamat psalmit perustuvat kahteen tekstilähteeseen, Alfred Rahlfsin Psalmi cum Odis -tekstilaitokseen ja Kreikan kirkon liturgiseen psalmitekstiin Psaltirion, jonka mukaisesti suomennos lopullisesti toteutettiin. Tieteellinen ja kirkollinen tekstilaitos poikkeavat monessa kohdin toisistaan, toisaalta jo niiden käyttötarkoituskin on varsin erilainen. Teoksen lähtökohtana on hyvä suomen kieli, erityisesti sellainen, joka sopii ortodoksiseen liturgiseen käyttöön ja vastaa kirkollisen ilmaisun tarpeita. Kielen asiantuntija on toiminut FM Aarre Huhtala, joka on vastannut kolme vuosikymmentä suomalaisen kirkkoraamatun kielenhuollosta.
Jumalanpalveluskäytössä Psalmien kirja jakautuu kahteenkymmeneen jaksoon eli katismaan. Katismoja luetaan ortodoksisen kirkon ilta- ja aamupalveluksessa sekä suuren paaston aikana hetkipalveluksissa. Suomennokseen on merkitty kaikki 20 katismaa, joita ylistyslauseet eli kunniat säännöllisesti jakavat. Tämä korostaa sitä, että psalmeja ja oodeja voidaan lukea myös kodeissa eri rukousten yhteydessä.
Käyttöön Karjalan hiippakunnassa
Karjalan hiippakunnan seurakuntien toivotaan arkkipiispa Leon mukaan käyttävän nyt valmistunutta suomennosta. Päätös on historiallinen siinä mielessä, että tätä ennen ei Suomen ortodoksisessa kirkossa ole otettu yleiseen käyttöön mitään sen omassa piirissä syntynyttä Raamatun tekstien kokonaissuomennosta.
Suomennosta on saatavilla kirjakaupoista, Suomen Pipliaseurasta ja myös Valamon luostarista. |
Etusivu
